Työntekoa syksyn kiireessä
Työt ovat selvästi alkaneet syksyn koitettua. Ja niitä on ollutkin todella hyvin, saanen olla kiitollinen että minulla on työ josta pidän ja työtä on ollut tarjolla riittävästi. Toisilla on Yt-neuvottelut ja epävarmat tunteet tulevaisuudestaan. Joskin välillä tuntuu että toisilla on vain liikaa töitä ja pitkät työpäivät kun muille ei riitä töitä millään. Uskon oman aktiivisuuden ja hyvin hoidettujen toiden toki puhuvan pulestaan. Jos ei itseään kehitä työssään tai ole koskaan valmis katsomaan myös elämän muita vaihtoehtoja voi hyvin olla ettei kukaan sohvalta tule vetämään töihin.
Kun työtunnit alkoivat viikkotasolla olemaan yli 50h mietin toki jo omaa jaksamistani ja sitä mihin muuhun haluaisin omaa aikaani antaa kuin työlle. Kadin siivouksesta oli hyvä aloittaa vapaa päivänä. Viikonloppu ilman tukilasten aamu herätyksiä on välillä myös luxsusta. Rakkaudesta lasten kanssa ollaan mutta välillä kaipaa myös aikuista seuraa ilman lapsia. Oma työni on myös paljon lasten kanssa touhuilua ja lastn hyvinvoinnista huolehtimista joten ystävän seura tulee välillä todella tarpeeseen. Aivot narikkaan elokuvissa tai joskus konsertissa ei ole pahitteeksi välilä. Ja siitä saa energiaa taas jatkaa tyyössä ja lasten kanssa josta pitää.
Olen huomannut että myös harrastukset ovat omalta osaltaan alkaneet olla tärkeitä tekemisiä oman työn vastapainoa tarjoavia asioita. Sarkooman aiheuttamien ongelmien takia olen vain joutunut välillä olemaan harrastuksista pois joskin vuorotyö vie oman aikansa eikä joka kerran harrastuksiin ehdi kun työvuoro osuu samalle ajalle.
Samaa olen minäkin ihmetellyt, että toisilla ei ole töitä ollenkaan ja niillä joilla on, on muidenkin edestä! Jotenkaan ei jakaudu ollenkaan järkevästi tämä työkuorma. Tai sitten töitä saavat helpoiten ne, jotka eivät osaa sanoa ei! Työelämässä täytyy aika usein aktiivisesti pitää puoliaan ja ajaa omaa etuaan, jotta kaikki pysyy kohtuullisena.